Irma Weckman on pitkän linjan keramiikkataiteilija, joka on tehnyt monipuolisen uran keramiikkataiteilijana ja -opettajana. Hän on saanut useita palkintoja taiteellisesta työstään ja myös innovatiivisesta keramiikan koulutuksen organisoinnista.
Weckman aloitti opiskelut Taideteollisessa korkeakoulussa keramiikkataiteen osastolla 1979 ja opiskeli Kyllikki Salmenhaaran opastuksella. Vuonna 2016 ilmestyneessä taiteilijakirjassa Dimensionis, Weckmania haastatteli professori emerita Liisa Piironen:
”Kiinnostuksesta tulella polttamiseen ryhdyin tutkimaan opinnäytetyönäni kuparinpunaisia lasitteita. Myös maa ja kivi ovat läsnä keraamikon työssä koko ajan. Kivi rapautuu ja siitä tulee savea. On kiehtova ajatus, että me kävelemme savimaalla ja samasta materiaalista valmistetaan käyttöesineitä. Pelkistäminen on ominaista taiteelliselle ilmaisulleni. Selkeät muodot ja yksinkertainen pinnankäsittely puhuttelevat minua. Työskentelyni lähtökohtana ovat useimmiten luonnonmuodot ”
”Ympäristökysymykset aktivoituivat yhteiskunnassa 1990 –luvun alussa ja turhan tavaran tuottaminen alkoi tuntua väärältä. Lohduttelin aluksi itseäni kuvittelemalla, että jättäisin esineeni polttamatta. Muodonantamisen jälkeen työt hajoaisivat omia aikojaan. Samoihin aikoihin läheinen ystäväni sairastui syöpään, ja hän pyysi minua tekemään itselleni lempeän uurnan. Suunnittelin saviseoksen ja poltin uurnan maakuopassa. Näin syntyi Stadio Pupale ® (kotelovaihe) – maatuva uurna, ja ystäväni sai muodoltaan pyöreäpohjaisen ja syliinsopivan, myös väreiltään lempeän uurnan. Uurnat ovat olleet tärkeä elementti kuolemaa ja rapautumisen muodonmuutosta käsittelevissä näyttelyissäni. Olen jo hyvin nuorena sisäistänyt elämän kiertokulun. Se on ollut vapauttava oivallus eikä siinä ole ristiriitaa elämän kanssa.”
”Sanotaan, että ihminen, joka pelkää kuolemaa, pelkää myös elämää. Olen tuotannossani käsitellyt paljon elämän rajallisuutta, kaiken katoavaisuutta ja kuolemaa. Näyttelyissäni on ollut useita tilataideteoksia, joissa olen pohdiskellut näitä teemoja. Olen myös käynyt lukemattomia keskusteluja katsojien kanssa näistä kysymyksistä. Kuolema on edelleen meillä jonkinlainen tabu, mutta silti tai juuri siksi ihmisillä on suuri tarve keskustella kuolemaan liittyvistä kysymyksistä.”
Helsingin Sanomien kriitikko Iiris Helkama on luonnehtinut taiteilijaa vuonna 1992 seuraavasti:
”Irma Weckman on löytänyt materiaalistaan, savesta jotain olennaista – hauraat osittain särkyneet teokset ovat tutkielmia saven olemuksesta. Maatuvissa uurnassa, ihmisen viimeisessä kodissa tuhka häviää luonnon kiertokulkuun takaisin maahan.”
Irma Weckmanin vuonna 2016 julkaistua Dimensionis -taiteilijakirjaa voi tilata tilauslomakkeella.
Maatuva uurna – Stadio Pupale®
Keramiikkataiteilija Irma Weckmanin maatuva keraaminen hautauurna on syntynyt tinkimättömän tuotekehittelyn ja muotoilutyön tuloksena. Kaikki kauniit hautauurnat ovat kotimaisia ja ekologisia, ne ovat käsin tehtyjä ja matalapolttoista keramiikkaa. Ainutlaatuisen savunomaisen värityksen uurnan pintaan antaa lasitteen sijasta käytetty mustasavustus, jolloin jokainen uurna on yksilöllinen.
Uurnan toiveikas nimi Stadio Pupale ®, kotelovaihe, viittaa jatkuvuuteen. Samaa optimismia välittää kannen elämää symboloiva spiraaliaihe.
Uurnat ovat maanläheisiä ja niiden muoto on syliin sopiva – omaisten kantaessa rakkaintaan tämän viimeiselle matkalle.
Irma Weckmanin maatuva tuhkauurna Stadio Pupale ® on yksilöllinen vaihtoehto vaativalle ja ympäristötietoiselle asiakkaalle. Se on ihmisen viimeinen koti, joka häviää sisältämänsä tuhkan kanssa takaisin maaksi, takaisin luonnon kiertokulkuun.
Lisätiedot ja uurnatilaukset sähköpostilla:
irma.weckman(at)kolumbus.fi tai yhteydenottolomakkeella.